SHED

24.9.2025 - 12.10.2025 
Galleria Uusi Kipinä, Lahti 

Collaborative Show with Hugo Murtoniemi 



Tarpaulin waterproof cover, fabric, tape, varnish, car paint, and rope
190 × 290 cm

2025




Paper, glue, and paint
33 × 50 cm

(15 drawings by each artist)


15 drawings by each artist



Englanninkielinen sana Shed on sekä substantiivi että verbi. Substantiivina se merkitsee esimerkiksi vajaa, liiteriä tai suojaa, myös romua. Verbinä sana puolestaan viittaa levittämiseen, vuodattamiseen ja kaatamiseen, mutta myös hylkäämiseen.

Näyttelyn teokset sisältävät tätä kaikkea: teoksissa perinteisemmät maalausaineet ovat hylätty ja korvattu epätavallisemmilla maalausmateriaaleilla. Sellaisilla, jotka yleensä toimittavat suojaamisen tai peittämisen virkaa, kuten pressuilla, teipillä, lakoilla, liimoilla ja sementillä.

Termi Shed toimii katoksena, jonka alla kahden taiteilijan teokset keskustelevat ja levittäytyvät, yhdistyen kokonaisuudeksi, jossa on läsnä sekä Tenutan että Murtoniemen lähestymistapa muotoon, materiaaliin, tilaan ja niiden parissa työskentelyyn.

Yhteistyönä tehdyn pressumaalauksen lisäksi, kumpikin taiteilija on toteuttanut 20 keskenään identtisen kokoista teosta, jotka liikkuvat piirustuksen ja laajennetun maalauksen välimaastossa. Tilan lattialla sijaitseva Murtoniemen sementtiteos puolestaan imitoi aaltopeltiä, joka on perinteinen liiterin tai vajan kattomateriaali. Täten näyttelytilan teoksille tarjoama suoja on jokseenkin epätäydellinen: katto on tippunut taloon!

Murtoniemen teokset ovat työstetty kaupunkitilasta kerätystä materiaalista ja ne kertovat tarinaa oleskelusta epätavallisissa ympäristöissä, hyödyntäen katvealueiden tarjoamaa romua sekä suojaa niin taiteelliseen praktiikkaan kuin omaan viihtyvyyteenkin. Toisaalta tippunut katto muistuttaa epäsovinnaisen elämäntavan suojan ja vapauden hauraudesta; yllättäen voi sataa sisään.

Tenutan teokset leikittelevät pattern-ajatuksella ja ovat saaneet inspiraatiota kartoista sekä erilaisista toistoon liittyvistä pohdinnoista. Löydetylle ruutupaperille maalatut ympyränmuotoiset kuviot toistavat itseään: Ne pysyttelevät sekä ruutujen sisällä, että myös rikkovat jo valmiiksi asetettuja rajoja. Sekä ruudukko, että ympyrä pitävät sisällään mietteen ajattomuudesta, loputtomuudesta sekä heijastavat elämän syklistä luonnetta.

ENG


The English word shed functions both as a noun and a verb. As a noun, it can refer to a shed, a storage space, a shelter, or even scrap material. As a verb, it means to spread, spill, pour, or cast off — but also to discard or abandon.

The works in this exhibition contain all of these meanings: traditional painting materials have been abandoned and replaced with more unconventional ones — materials that are usually associated with protection or covering, such as tarpaulins, tape, varnishes, glue, and cement.

The term Shed acts as a canopy under which the works of the two artists enter into dialogue and spread across the space, merging into a whole in which both Tenuta’s and Murtoniemi’s approaches to form, material, space, and artistic process are present.

In addition to a collaborative tarp painting, each artist has created 20 works of identical size that exist somewhere between drawing and expanded painting. Murtoniemi’s cement work, installed on the gallery floor, imitates corrugated metal roofing — a traditional material used for sheds and storage buildings. In this sense, the protection offered by the exhibition space is somewhat imperfect: the roof has fallen into the house.

Murtoniemi’s works are made from materials collected from urban environments and tell stories of inhabiting unconventional spaces, making use of both the discarded materials and the shelter offered by marginal or overlooked areas — both for artistic practice and for personal comfort. At the same time, the fallen roof points to the fragility of the protection and freedom associated with an unconventional way of living: unexpectedly, the rain may begin to fall indoors.

Tenuta’s works play with the idea of pattern and draw inspiration from maps as well as reflections on repetition. Painted on found graph paper, the circular motifs repeat themselves: they remain within the grids while simultaneously breaking the boundaries already imposed upon them. Both the grid and the circle evoke notions of timelessness and infinity, while also reflecting the cyclical nature of life.